KÄVELYRETKI SUOMENLINNAAN
Ketunretket järjestää opastettuja retkiä ryhmille. Tällä kävelyretkellä tutustumme 1748 perustettuun, Helsingin eniten vierailtuun turistikohteeseen Suomenlinnaan. Lähdemme retkelle Helsingin kauppatorin rannasta HSL:n lautalla saapuen Suomenlinnan Rantakasarmin laituriin.
Retken oppaana toimii Helsingin ja Suomenlinnan auktorisoitu opas joka kertoo linnoituksen historiasta, alkaen Ruotsi-Suomen ajasta ja jatkuen suuriruhtinaskunnan aikaan sekä itsenäisen Suomen aikaan. Kohde on Unescon maailmanperintöluetteloon merkitty suojeltu kohde.
Linnoituksen etelärannalta on upea näkymä Suomenlahdelle. Retkemme alkaa HSL:n lauttasatamasta Helsingin kauppatorin itälaidalta. Saarilla kävelyä tulee n. 3-4 kilometriä, ja hyvät kengät ovat tarpeelliset.
Voimme poiketa myös Suomenlinnakeskuksen opastuskeskukseen ja museoon katsomaan elokuvaa, joka kertoo elävöittävällä tavalla linnoituksen historiasta. Museon sisäänpääsylippu 8,0 € ei sisälly retken hintaan. Retki kestää n. 3,5 tuntia mukaanlukien lauttamatkat.
Retki toteutetaan kävelyretkenä. Tarvittaessa voimme noutaa ryhmän keskustan hotellilta tai rautatieasemalta. Rautatieasemalle pääsee sujuvasti lentoasemalta kehärataa pitkin tai metrojunalla.
Suomenlinnassa on useita saaria, joille muodostuu "Pohjolan Gibraltariksi" nimitetty linnoitus. Saarilinnoituksen rakentamisen aloittivat Ruotsi-Suomen sotilaat vuonna 1748, kun Ruotsin silloinen kuningas Fredrik I havaitsi venäjän vaikutuksen Suomenlahdella voimistuvan ja hän pelkäsi venäläisen laivaston jonain päivänä kolkuttelevan Tukholman portteja.
Kuningas lähetti Euroopassa matkustelleen tykkiluutnantti Augustin Ehrensvärdin itäiseen provinssiinsa tehtävänään tutkia venäläisten hyökkäystä pysäyttämään sopivan rannikkolinnoituksen perustaminen. Paikaksi Ehrensvärd valitsi sekä nykyisen Loviisan (silloin Degerö) sekä Helsingin.
Kuningas lähetti Euroopassa matkustelleen tykkiluutnantti Augustin Ehrensvärdin itäiseen provinssiinsa tehtävänään tutkia venäläisten hyökkäystä pysäyttämään sopivan rannikkolinnoituksen perustaminen. Paikaksi Ehrensvärd valitsi sekä nykyisen Loviisan (silloin Degerö) sekä Helsingin.
Suomenlinnan alkuperäinen nimi Sveaborg oli rakentajina toimineiden suomalaisten, Ruotsia osaamattomien sotilainen suuhun liian vaikea ja muokkaantui Viaporiksi.
Sveaborg-linnoituksen rakentaminen oli silloisen Ruotsi-Suomen suurin rakennustyömaa, jossa sotilaat ja siviilit työskentelivät kesällä miellyttävissä, mutta talvella viheliäisissä olosuhteissa.
Tärkein linnoituksen osa oli purjelaivojen talvisäilytykseen sekä rakentamiseen muodostettu kuivatelakka. Telakka onkin maailman ainoa tämän aikakauden säilynyt kuivatelakka.
Talviolosuhteissa Sveaborgia ympäröivä Suomenlahti jäätyy ja estää tai hankaloittaa meriliikennettä huomattavasti. Nykyisin reitti pidetään auki jatkuvaa liikennöintiä varten.
Sveaborgin komendanttina toiminut Carl Olof Cronstedt joutui havaitsemaan saman merenkulkuongelman 1809 venäläisen armeijan marssiessa Suomen sodassa maata pitkin ja valloittaessa maan. Cronstedt oli aikansa reaalipoliitikko, joka tajusi että hän ei saa apua Ruotsin kuninkaalta ja omat linnoituksen puolustusmahdollisuudet olivat rajalliset, joten hän antautui ja linnoitus siirtyi venäläisten hallintaan seuraaviksi 110 vuodeksi.
