Tuusulan Rantatie pyöräillen

25/4/2019

Järvenpäästä etelään ajaessa rantatien ensimmäisen kohteen, Halosenniemen kohdalla Tuusulanjärvessä on Sibeliuksen joutsenet-taideteos.

Taiteilija Pekka Halosen kotiateljee Halosenniemi on nykyisin museona.

Halosenniemen ikkunoista on joissakin vahvistamattomissa tietolähteissä mainittu lasiruutujen olevan valokuvauslevyjä. Tämä tuskin pitää paikkaansa, koska ikkunoiden lasi on aikakaudelle tyypillistä sylinteriksi puhallettua lasia, joka on avattu tasaiseksi. Muodossa olevat epätasaisuudet estäisivät valokuvauslevyinä käytön.

Halosenniemi Tuusulanjärveltä päin katsottuna.

Halosenniemen rantasauna

Pekka Halosen koti oli täällä

Tyypillinen Tuusulalainen sähkömuuntaja. Kattorakenteen muoto on ns. Pagodi.

Halosenniemen naapurissa sijaitseva entinen ns. Taistelukoulu, nykyisin Puolustusvoimien koulutuskeskus. Päädyn pyöreä osa muistona Viipurin Pyöreästä Tornista; koulu toimi ennen sotia Viipurissa.

Koivulahti on kaunis vaaleanruskea puuhuvila Tiilikanojan pohjoispuolella aivan järven rannassa. Se oli vuosina 1901–1922 savenvalaja Johan Grönroosin koti. Savenvalimo oli hieman ylempänä mäellä. Aiemmin Grönroosit olivat asuneet Erkkolan paikalla, mutta sattui mukavasti, että J. H. Erkko halusi ostaa paikan, jossa alkoikin sopiva savi loppua ja vedestäkin oli pulaa.Suojeluskuntajärjestö osti huvilan vuonna 1922. Grönroos rakennutti uuden asuintalon, Vuorelan, valimon viereen Rantatien toiselle puolelle. Nykyisin Koivulahti on osa Taistelukoulun aluetta.

Tiilikanoja on tyylikäs esimerkki 1930-luvun funkkiksesta ja myös Rantatien huviloista varsinaisen suurhuvilakauden jälkeen. Tiilikanojan rakennutti lasitehtailija Leppälä. Kerrotaan, että rappauksen sekaan oli laitettu lasimursketta, mikä sai talon kimmeltämään auringossa. Lasitehtailijalla oli paljon elokuva-alan tuttuja, jotka tulivat mielellään huvilalle viikonlopun viettoon. Tiilikanoja on ollut myös kotimaisten elokuvien näyttämönä. Ainakin kepeä sotilasfarssi ”Kersantilleko Emma nauroi?” (1940) on kuvattu huvilan ympäristössä.
Tiilikanojan paikalla oli aiemmin Sofielund-niminen huvilapalsta, joka oli muodostettu 1884. Rannan hirsisauna ja laiturin päässä oleva uimahuone on rakennettu jo Sofielundin aikana. Tiilikanoja on nykyisin Helsingin seurakuntayhtymän omistuksessa ja seurakuntien aikuis- ja vammaistyön käytössä.